
Kesäteatteri
Pirttikosken kesäteatteri on upea esimerkki siitä, kuinka jokin asia saadaan menestymään uskomattomalla
tavalla kun puhalletaan yhteen hiileen ja toimitaan yhdessä.
Mikään toiminta ei pyöri ilman aktiivisia ihmisiä joilla riittää energiaa
ja ideoita vuodesta toiseen. Me täällä metsäkulmalla saamme olla kiitollisia
siitä, että Holttisen Seppo on sattunut syntymään juuri Pirttikoskella ja
vieläpä maatalon ainoana poikana, joten ura ja uurteet ovat miehelle olleet
selvät pienestä pitäen. Holttinen on kesäteatterin uranuurtaja ja me muut sitä
kantavaa voimaa. Holttisen kirjoittamat näytelmät viehättävät niin näyttelijöitä
kuin yleisöä siksi, että ne ovat aina uusinta uutta ja niissä on aina jotain
syvällisempää ajatusta. Teatteri on vuodesta toiseen kasvanut ja ilman jokaisen
talkoolaisen panosta homma olisi räjähtänyt käsiin jo vuosia sitten.
Tarkoituksena
on ollut hankkia varoja pääasiassa teatteritoiminnalla ja jakaa niitä
yhdistyksen toiminta-ajatuksen mukaisesti. 2006 koulutoiminnan päätyttyä
Pirttikoskella, yhdistys ylläpitää koulukiinteistöä ja pyrkii järjestämään
siellä alueen ihmisiä palvelevia tapahtumia (kerhoja, kursseja, jumppaa yms.) tarjoten
viihtyisiä ja elämyksellisiä hetkiä keskellä korpea.
Teatteri rikastuttaa alueen ihmisten henkistä elämää ja lisää sosiaalista
kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Teatteri myöskin tarjoaa monelle
metsäkulmalaiselle hyvän harrastuksen kaiken kiireen keskelle.
Missä teatteri sijaitsee?
Tiedustelut/ varaukset:
Sirkku Hyytiäinen (siht.)
teatteri.info@gmail.com
GSM 0451209437
Tulevaa:
 |
"Leväperäisiä
pilvibongareita", vuosi 2009
Uljas Kainola on suomalaisen suuryrityksen Kainon pääomistaja
ja johtaja. Kaino on tunnettu ja arvostettu tuotemerkki kaikkialla
kehittyneessä ja teollistuneessa maailmassa. Kaino pyyhkimet ovat jo käsite
sinänsä ja teknologian yhä kehittyessä ei tälle menestystarinalle ole loppua
näkyvissä. Aivan viimeisin noste Uljaksen upealla uralla on se, että hänet on
juuri valittu uuden suomibrändi työryhmän veturiksi. Aiempi vastaavahan hajosi
ankariin sisäisiin erimielisyyksiin siitä, miten tätä suomikuvaa tulisi luoda
ja maailmalle markkinoida. Kaikki näyttäisi siis miehen elämässä olevan juuri
niin hyvin, kuin olla saattaa. Rahaa tulee, kuin kuokalla ja on nuori kaunis
vaimokin. Jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan ja menneisyydenkin kanssa on oma
jaakobinpaini luvassa. Omasta julkisuuskuvastaan tarkan miehen elämä ei siis
sittenkään ole ihan sitä, mitä luulisi. Nähtäväksi jääkin, mihin kaikki
lopulta oikein johtaa.
Tämä tarina on tähän aikaan sijoitettu, paikoin ehkä kyseenalaisellakin
huumorilla höystetty fiktiivinen kuvaus siitä, minkälaisten unelmien,
tavoitteiden, mielikuvien ja niiden varaan rakennettujen totuuksien
muodostamassa kaaoksessa me oikeastaan elämmekään.
Näytelmää kirjoittaessani olen yrittänyt pitää mielessäni kaksi vanhaa
viisautta: " Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. - Niin metsä vastaa,
kuin sinne huudetaan".
T: Seppo Holttinen (käsikirjoittaja
ja ohjaaja)
Esityksiä oli 12 ja katsojia 5935. Lämmin kiitos katsojille ja ahkerille
talkoolaisille!
|
 |
"Nurisija
Nuutisen Näivettymistauti", vuosi 2008
2008 elettiin teatterissamme muutoksen aikaa. Kalvolan kunta veteli viime
henkosiaan ja niinpä Pirttikoskenkoulun kummit ry ostikin kiinteistön
itselleen turvaten näin myös kesäteatterin tulevaisuuden. Kaikki oli nyt
omaa ja heti päätettiinkin edelliskesän kokemusten pohjalta ryhtyä
muutostöihin teatterinmäellä. Kulkuväyliä tehtiin uusiksi, maa-ainesta
rahdattiin mäelle n 300 kuutiota, kiinteitä penkkejä rakennettiin lisää n.
200 katsojalle ja niin meillä oli katsomo johon mahtuu nyt n.1000 katsojaa,
siten, että kaikki näkevät mitä näyttämöllä tapahtuu. Myös näyttämön lattiaa
remontoitiin ja "äänipojille" tehtiin uudet tilat. Metsäkulma näytti taas
kerran talkoovoimansa ja se kannatti. Nurisija Nuutisen näivettymistaudin
näki ja koki jälleen uusi yleisöennätys, tasan 7600 katsojaa. Esityksiä oli
jo tavaksi tullut 12.
|
 |
"Eino ja Reino
sekä korkee aika", vuosi 2007
2007 oli teatterimme juhlavuosi. 15 vuotta tuli täyteen. Vuorossa oli nyt
rehti maalaiskomedia - Eino ja Reino sekä korkee aika- Tarina kertoi
vanhapoika veljeksistä, joilla oli armoton emännänhaku päällä. Muihinkin
ajankohtaisiin maaseudun ongelmiin toki paneuduttiin. Juhlavuotta
juhlistettiin myös yönäytöksellä, jota saattoi seurata myös näyttämökatoksen
päällä olevalta suurelta näytöltä. Kaikki huipentui lopulta huimaan
ilotulitukseen, jonka kaltaista ei ennen oltu pitäjässä nähty. Esityksiä oli
12 ja katsojia 6676. Syntyi myös yhden esityksen yleisöennätys 1072.
Lisäpenkitkään eivät enää riittäneet.
|
 | "Rennosti
rupsahtaneita", vuosi 2006
Näytelmä kertoi varsin omalaatuisesta ja omituisesta kyläyhteisöstä, jolla
oli meneillään ankara vääntö kunnan kanssa. Jälkikäteen on helppo myöntää,
että tällä näytelmällä käsikirjoittaja halusi pottuilla nyt jo edesmenneelle
Kalvolan kunnalle sen minkä uskalsi. Syy oli pitkään jatkunut ja lopulta
hävitty taistelu kunnan kanssa omasta kyläkoulusta. Yleisö kuitenkin piti
näkemästään. Esityksiä oli 12 ja uusi katsoja ennätys kirjattiin nyt numeroin
6993. Näytelmä jäi käsikirjoittajankin mieleen hyvin. Syystä, että siihen oli
vaikea saada naisnäyttelijöitä.
|
 | "Aikuisten oikeesti globaaleja", vuosi 2005
Tämä oli komedia, jossa irvailtiin hyväntahtoisesti tälle kaikenkattavalle
kansainvälistymiselle. Tapetilla olivat myös tuolloin mediassakin
ajankohtaiset aiheet, huoltajuuskiistat, halpatyövoima, luonnon suojelu ym.
Esityksiä 8 ja yleisöa 4053.
|
 | "Hyh, hyh - sanoi Hyyskämaalari", vuosi 2004
Esitettävänä oli lööppijulkkiksia ehkä hieman herjaavakin komedia - Hyh, hyh
sanoi Hyyskämaalari. Näytelmä veti jälleen hyvin katsojia 4998, vaikka se
saikin eräiden arvostelijoiden "ihokarvat" nousemaan pystyyn. Syntyi myös
yhden esityksen yleisöennätys 927 ja lisäpenkkejä tarvittiin taas. Esityksiä
oli 8.
|
 | "Ruusunpunaista kurjuutta", vuosi 2003
Jälleen rikottiin ennätyksiä! Yli viisituhatta
ihmistä kävi katsomassa musiikkipitoisen komedian siitä kun kehitetään
kehitystä. Katsomoa laajennettiin talkoilla 150:llä paikalla ja äänentoistoa
tehostettiin. Nyt katsomoon mahtuu 650 katsojaa (ilman lisätuoleja).
Eksoottisia yönäytöksiä esitettiin kahdesti.
|
 | "Reisikallion Kaarlo ja Finnlaadenit", vuosi 2002
Taas paukkuivat yleisöennätykset, 4300 maksanutta
katsojaa. Uutuutena oli kaksi yönäytöstä, joista jälkimmäinen keräsi n. 1000
ihmistä mäelle seuraamaan näytelmää sekä juhlistamaan 10-vuotista
teatteritaivalta. Juhlanäytäntö päättyi upeaan ilotulitukseen, jollaista ei
ole pitäjässä aikaisemmin nähty.
|
 | "Tulisia tunteita ja savuisia sahoja", vuosi 2001
Tämä vuosi olikin sitten taas läpimurto. Komediaa
kävi katsomassa yli 3500 ihmistä. Mäellä rakennettiin talkoilla uusia,
kiinteitä istumapaikkoja lähes 100:lle katsojalle. Tässä näytelmässä oli
ensimmäistä kertaa käytössä omat äänentoistolaitteet.
|
 | "Mustat sukat, hikiset jalat", vuosi 2000
Komedia rankasta aiheesta, keräsi mäelle vähän yli 2000 katsojaa. Uuteen yleisöennätykseen ei päästy kyseisenä kesänä, mutta
porukkaa kävi hyvin, sillä sääolosuhteet olivat aika huonot tämän kesän ajan.
|
 | "Lemmen Liiteri", vuosi 1999
Näytelmä rikkoi taas uuden yleisöennätyksen, kun mäelle vaelsi yli 2500 katsojaa. Talkoilla rakennettiin myös uusi, hieno
katsomo n. 450:lle katsojalle. Katsomon arkkitehtuurista vastasi Pekka Heino.
|
 | "Kokkinen kriisissä", vuosi 1998
Hieman alle 2500 katsojaa sai nauttia musiikkipitoisesta komediasta. Kesän ISO-juttu oli se, että 11 näyttelijäämme
suoritti esiintymismatkan Kanadaan sikäläisten suomalaissiirtolaisten keskuuteen. Esitimme menestyksekkäästi Mäkisen Jussi
ja matalin totuus -näytelmää, Juuret Suomessa -festivaaleilla Thunder Bayssa ja Torontossa. Samaisena kesänä rakennutettiin
näyttämölle katto, jonka suunnitteli Raimo Maijala.
|
 | "Mäkisen Jussi ja matalin totuus", vuosi 1997
Pirttikosken koulun mäellä esitetty näytelmä keräsi yli 2000 katsojaa.
Holttinen väsäili tähän näytelmään ensimmäisen biisinsä ”Anna tuulen puhaltaa”,
ja siksi tämä on ehkä jäänyt hänelle itselleen kaikkein rakkaimmaksi kirjoittamistaan näytelmistä.
|
 | Uusintoja:"Kosmonautti Tuomaisen pakkolasku Niinkujen maahan" ja "Evakkoja Eurolandiassa", vuosi 1996
Kulunut kesä on ainoa teatterihistorian aikana,
kun ei ole harjoiteltu täysin uutta näytelmää. 1993 vuoden näytelmä,
Kosmonautti Tuomaisen pakkolasku Niinkujen maahan esitettiin uudestaan n.
1500:lle katsojalle ja Evakkoja Eurolandiassa esitettiin kolmesti Hämeenlinnassa
Karjalaisten juhlissa, joten harjoittelemista silti riitti.
|
 | "Evakkoja Eurolandiassa", vuosi 1995
Pirttikosken kesäteatteri sai uuden esityspaikan,
joka talkoilla raivattiin koulun taakse lintutornin juurelle. Näyttämö oli
varustettu takaseinällä ja katsomon rinteessä tököttivät pukkipenkit
haapapuisin istuinlankuin yli 200:lle katsojalle. Evakkoja Eurolandiassa oli yksi Holttisen menestyksekkäitä
läpimurtoja. Esityskertoja oli seitsemän ja esitys oli tehty tilaustyönä
karjalalaisille suvijuhlille, jotka pidettiin seuraavana kesänä.
|
 | "Maaseutuyrittäjän Pellervo Toosavuoren superkesanto", vuosi 1994
Näytelmää esitettiin edelleen koulun kentällä.
Esityskertoja oli neljä ja pääsylippuja näihin esityksiin myytiin n. 700-800 kpl.
|
 | "Kosmonautti Tuomaisen pakkolasku Niinkujen maahan", vuosi 1993
Kesällä 1993 esitetty näytelmä keräsi
Pirttikosken koulun mäellä yhä enemmän väkeä. Kyseinen näytelmä sai paljon
ihastelua ja julkisuutta.
|
 | "Hautomotyöntekijän Hemmo Höylänojan uusi elämä", vuosi 1993
Näytelmä oli jatkoa edelliselle ja se esitettiin Loppiaisen tienoilla 1993 Pirttikosken pirtillä
täydellä salille ( n. 100 henkeä) ja myöhemmin keväällä kerran Iittalassa. Talviesityksistä päätettiin luopua kylmien harjoitusolosuhteiden takia.
|
 | "Kinnaskoski, vuoden kylä Euroopassa", vuosi 1992
Holttinen kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä kyläpäiville. 1-näytöksinen näytelmä esitettiin Pirttikosken koulun asuntolan
pihamaalla sekä toisen kerran yleisön pyynnöstä Iittalassa, kunnantalon pihassa.
|